Madridissa kavimme katsomassa viela Real Madridin kotistadionia, jossa oli myos koko joukkueen historia, pokaaleja ym. Tapasimme myos vanhaa kaveriani Roopea, joka sattui olemaan kaupungissa samaan aikaan.
Madridista ajoimme Granadaan, mutta pistaydyimme matkalla Toledossa ja Cordobassa. Toledo oli todella kaunis ja siella olisi voinut viettaa useammankin paivan. Katedraalissa ja kirkoissa olisi ollut tarjolla paljon El Grecoa ja muita taiteilijoita, mutta me ehdimme vain katsella vahan ymparillemme ja kiiveta eraan kirkon torniin katselemaan kattoja. Toledo oli ainoita "ohijuoksupaikkojamme", joista jai sellainen olo, etta sinne olisi halunnut jaada.
Cordobassa kavimme oikeastaan vain kuuluisassa Mezquitassa, joka oli kylla aika vaikuttava suuruudessaan. Se oli valtava.
Granada on kiva. Pidimme siita jo ensimmaisena iltana, kun lahdimme kaupungille illastamaan. Alhambran lisaksi taalla ei suorastaan ole mitaan ihmeellista nahtavaa, mutta tunnelma on jotenkin rento, vaikka Lonely Planet sanoo taman olevan Espanjan konservatiivisimpia paikkoja. Arabiavaikutteet nakyvat taalla selvasti, ja taalla juoman ostaja saa aina tapan sen mukana. Nam!
Eilen ajoimme Sierra Nevadan sydameen ja nousimme ensin hiihtohisseilla ja sitten patikoiden Veletalle, 3400:n metrin korkeuteen. (Tai siis oikeastaan 3398:n, mutta hyppaamalla paasee 3400:aan.) Olihan se aika uskomatonta. Jo edellisena iltana ajoimme n. 2500 metrin korkeuteen katsomaan auringonlaskua. Se laski alle viidessa minuutissa taysin piiloon.
Tanaan herasimme aikaisin lahteaksemme laheiseen Dílarin kylaan ratsastusretkelle. Kun saavuimme parkkipaikalle, meita vastassa oli koira, joka johdatti meidat parin sadan metrin paahan tallille. Se kaantyi pari kertaa jopa katsomaan, etta varmasti seuraamme. Tallilla koiria juoksi jaloissa jatkuvasti. Oli siella hevosiakin. Meita oli vain me ja kaksi opasta. Tilan omistaja oli mukava ja piti meille myos ratsastustunnin ennen lahtoa: "Ok, this way you turn left, this way right. To move, do like this and to stop like this. Good, let's go." Kaikki meni hienosti. Hevoset olivat kiltteja ja maisemat upeita. Saimme liikkua vaikeassakin maastossa ja mäissä. (Ette olisi kuitenkaan ymmartaneet, jos olisin kirjoittanut maissa.) Koirat juoksivat mukana varjosta toiseen koko matkan ajan. Kahden tunnin jalkeen palasimme tallille onnellisina ja vahan tutisevin jaloin.
Kohta mennaan Alhambraan. Tama on varmaankin viimeinen paivitys taalta. Suomessa jatketaan. Hienoa on elama. ¡Ciao!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti